Nordica Asianajotoimisto

Lapsen huolto ja tietojensaantioikeus

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 6 §:n mukaan vanhemmat ovat kumpikin lapsensa huoltajia jos he lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsensa huoltaja. Lain mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huomattakoon, että tapaamisoikeus on eri asia kuin huolto. Juridisesti yhteishuolto ei siis tarkoita vuoroviikkoasumista.

Huollosta sopiminen

Lapsen huollosta voidaan sopia lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Lisäksi käräjäoikeus voi päättää huollosta. 1.1.2016 voimaan tulleen isyyslain uudistuksen myötä mies ja syntyvän lapsen äiti voivat tunnustamisen yhteydessä tehdä sopimuksen siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti. Tunnustamisen vastaanottaneen terveydenhoitajan tai kätilön on todistettava omalla allekirjoituksellaan vanhempien allekirjoitukset ja sen jälkeen toimitettava asiakirja lastenvalvojalle sopimuksen vahvistamista varten. Sosiaalilautakunta ei voi vahvistaa sopimusta ennen kuin miehen isyys on vahvistettu.

Yhteishuolto on tänä päivänä sekä lain että oikeuskäytännön mukainen pääsääntö. Esim. THL:n tilastojen mukaan n. 93 % vuonna 2014 lastenvalvojan vahvistamista huoltajuussopimuksista oli yhteishuoltoratkaisuja. Yhteishuolto on omiaan korostamaan lapsesta erillään asuvan vanhemman vastuuta lapsesta ja vahvistamaan hänen sitoutumistaan lapsen elämään.

Työnjakoyhteishuolto

Viime vuosina tuomioistuinkäytännössä on yleistynyt tapa antaa ns. työnjakoyhteishuoltoa koskeva määräys, mikäli oikeus katsoo, että normaali yhteishuolto ei ole mahdollista. Tällöin tuomioistuin voi päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken esimerkiksi siten, että lähihuoltaja päättää yksin lapsen koulunkäynnistä huoltajien tehdessä muut päätökset yhdessä.

Tietojensaantioikeus

Mikäli vanhempi ei ole lapsen huoltaja, hänellä on hankalaa saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan oikeutta saada tietoa esimerkiksi lapsen terveydentilasta taikka tämän saamista terveydenhuollon palveluista ei ole huollosta erotetulla vanhemmalla.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen (KKO 2003:7) mukaan tuomioistuin voi antaa määräyksen, jonka mukaan huollosta erotetulla vanhemmalla on oikeus käyttää huoltajalle kuuluvaa oikeutta saada viranomaiselta lasta koskevia tietoja, mikäli sitä voidaan pitää lapsen edun mukaisena. Korkein oikeus totesi perusteluissaan, että huollosta erotetun vanhemman oikeus lapsen asioita koskevaan tietojensaantiin voi edistää vanhemman ja lapsen välisen suhteen kehittymistä ja kannustaa huollosta erotetun vanhemman sitoutumista vanhemman rooliin silloinkin, kun lapsen tapaamisoikeus on jäänyt suppeaksi tai sellaiseen ei ole katsottu käytännössä olevan lainkaan edellytyksiä.

Mm. Eva Gottberg on katsonut (Gottberg, Perhesuhteet ja lainsäädäntö, Turku 2010, s. 175), että em. korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella myös lastenvalvoja voisi vahvistaa tietojensaantioikeutta koskevan sopimuksen. KKO:n ratkaisun ja lapsen huoltolain sanamuoto ei kuitenkaan mielestäni tue tätä näkemystä. Asia tulisi selventää lapsen huoltolain uudistamisen yhteydessä. Riidattomissa tilanteissa huoltajan tehtävienjaosta, oheishuoltajasta ja tietojensaantioikeudesta tulisi voida sopia myös sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella.

Edelleen lainsäädäntöä tulisi uudistaa siten, että lähtökohtaisesti vanhemmalla tulisi huoltajuudesta riippumatta olla tietojensaantioikeus lasta koskevista asioista viranomaisilta. Tämä on lapsen edun mukaista, sillä tällöin vanhemmalla olisi mahdollisuus ryhtyä lapsen edun turvaamiseksi tarpeellisiin lastensuojelu – tai muihin toimenpiteisiin.

Janne Kangas

asianajaja